Melanooma

Ihomelanooman ilmaantuvuus Suomessa on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut ja lisääntyy edelleen. 1 Suomessa uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 1200. Vuonna 2000 Suomessa todettiin yli 600 ja v. 2009 yli 1100 uutta melanoomaa. Vuosien 2012-2014 tilastojen mukaan keskimääräinen vuotuinen uusien melanoomatapausten lukumäärä oli jo 1360. Luku on kasvanut tasaisesti vuosittain, ja vuonna 2020 arvioidaan todettavan jo yli 1 500 uutta melanoomaa. Potilasmäärien nopean lisääntymisen arvellaan johtuvan väestön lisääntyneestä altistumisesta auringon UV-säteilylle. 2

Melanooma saa alkunsa ihon väriainetta eli melaniinia tuottavista soluista. Melaniinia on ihmiskehossa myös luonnostaan, mutta auringon UV-säteet lisäävät sen muodostumista.

Melanooma on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla, ja valtaosa sairastuneista on keski-ikäisiä ja sitä vanhempia. Alle 18-vuotiailla melanooma on hyvin harvinainen. 3

Valtaosa melanoomista todetaan jo varhaisessa vaiheessa. Kun melanooma leikataan ajoissa, on myös parantuminen erittäin todennäköistä. Suurin osa todetuista melanoomista on tyypiltään pinnallisesti kasvavia ja hyväennusteisia. Jos melanooma on pinnallinen, haavautumaton ja alle yhden millimetrin paksuinen, on sairastuneista yli 90 prosenttia elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Kaikista potilaista viiden vuoden kuluttua on elossa 85 prosenttia. 4 Noin joka viides melanooma kuitenkin uusiutuu. 5 Jos melanooma on ehtinyt levitä laajalle ja muodostaa etäpesäkkeitä muualle kehoon, sairauden ennuste on aina huonompi. 6 


Lähteet:

  1. Edenneen melanooman uusiutuva lääkehoito. Duodecim 2015.
  2. NORDCAN, Association of the Nordic Cancer Registries, 2015, Ihosyöpäpotilaan opas 2017
  3. Duodecim Terveyskirjasto, Melanooma ihossa, 2013.
  4. Duodecim Terveyskirjasto, Melanooma ihossa, 2013.
  5. Melanooman Käypä hoito -suositus, 2012.
  6. Melanooman Käypä hoito -suositus, 2012.