Usein kysytyt kysymykset

Miten vyöruusu todetaan?

Vyöruusu diagnosoidaan taudinkuvan perusteella mutta tarvittaessa virus voidaan myös tutkia rakkulasta.3

Milloin pitää hakeutua lääkäriin vyöruusun takia?

Ole yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan jos sinulla on vyöruusu kasvojen alueella, puolustusjärjestelmäsi on jonkun sairauden tai lääkkeen takia alentunut, sinulle ilmaantuu kovaa särkyä tai isoja rakkulamuodostelmia, yleiskuntosi huononee tai olet iäkäs.4

Voiko vyöruusun saada uudestaan jos sen on kerran sairastanut?

Kyllä, vyöruusun voi sairastaa uudestaan vaikka sen olisi kerran jo sairastanut. 1

Tarttuuko vyöruusu?

Koska vyöruusurakkuloissa on eläviä viruksia niin ne voivat teoriassa tarttua toiseen henkilöön vesirokkoviruksena jos tämä ei ole sairastanut vesirokkoa. Käytännössä tämä kuitenkin on harvinaista. Itse vyöruusu ei vyöruusuna toiseen henkilöön tartu.1

Miksi ja milloin virus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun oireita?

Emme tiedä, miksi virus aktivoituu joillakin ihmisillä, mutta sen oletetaan liittyvän alentuneeseen vastustuskykyyn. Laukaisijana saattaa toimia jokin ärsyke, kuten muu infektio, sairaus, vamma tai elimistön immuunipuolustusta heikentävä lääkitys tai sädehoito. Iän myötä vastustuskyky heikentyy ja myös riski vyöruusun kehittymiseen kasvaa.1,4

Miten vyöruusu ja hermosärky liittyvät toisiinsa?

Kipu on yksi vyöruusun tavallisimmista oireista rakkuloiden ja kirvelyn lisäksi. Kipu voi ilmaantua ennen rakkuloita ja jatkuu usein myös ihottumakohdalla rakkuloiden häivyttyä. Yleisin pitkäkestoinen oire on hermosärky, jos kipu kestää yli kolme kuukautta niin kyseessä voi olla postherpeettinen neuralgia.1

Miten vyöruusua hoidetaan?

Vyöruusu paranee yleensä itsestään noin neljän viikon kuluessa. Vyöruusun vakavuus vaihtelee ja osa sairastuneista tarvitsee oireita lieventävää hoitoa. Vyöruusua ei voi parantaa, mutta oikeanlaisella hoidolla voidaan hillitä oireita ja vähentää komplikaatioiden riskiä.4

Miten vesirokko ja vyöruusu liittyvät toisiinsa?

Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on sairastetun vesirokon jälkeen jäänyt piilevänä elimistöön. Noin 95 prosenttia aikuisista on sairastanut vesirokon ja on siksi vyöruusun riskiryhmässä. Vesirokkovirus voi aktivoitua uudelleen, jos vastustuskyky alentuu esimerkiksi infektion, perus- tai pahanlaatuisen sairauden tai vamman takia. Usein vyöruusun puhkeamiseen ei ole mitään selvää syytä, ikä on suurin riskitekijä. 1

Voiko vesirokosta saada vyöruusun?

Ei, vesirokosta ei voi saada vyöruusua vaikka vesirokkovirus vyöruusun aiheuttaakin. Sairastetun vesirokon jälkeen virus jää pysyvästi elimistöön ja saattaa puhjeta uudestaan vyöruusun muodossa.1

Jos ei ole sairastanut vesirokkoa voiko sairastua vyöruusuun?

Ei, jos ei ole sairastanut vesirokkoa ei voi sairastua vyöruusuun. Jos kuitenkin on sairastanut tietämättään (lievänä) vesirokon, jolloin virus jää elimistöön, voi sairastua vyöruusuun.1

Vesirokkorokote on ollut lasten rokotusohjelmassa vuodesta 2017. Miten tämä vaikuttaa vyöruusun ilmaantuvuuteen?

Vesirokkorokotus voi vähentää tulevaisuudessa vyöruusudiagnoosien määrää kun nyt rokotetut lapset saavuttavat iän jolloin vyöruusua alkaa ilmaantua. Tarkkaa tietoa tästä asiasta ei kuitenkaan ole. Joidenkin arvioiden mukaan riski sairastua vyöruusuun vesirokkorokotuksen jälkeen on noin 80% matalampi kuin sairastetun vesirokon jälkeen.6

Kenelle vyöruusurokote on tarkoitettu?

Vyöruusun saamisen riskiä voi pienentää yli 50-vuotiaille tarkoitetulla rokotteella. Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan, vähentäen sen uudelleenaktivoitumisen riskiä. Lääkäri voi antaa tästä tarkempaa tietoa.5

Olen ottanut rokotteen. Olenko suojassa vyöruusulta?

Rokotteen on todettu pienentävän sairastumisen riskiä vähintään puolella. Jos kuitenkin sairastuu vyöruusuun, rokote vähentää pitkittynyttä kipua sairastumisen jälkeen.5

Voiko rokotteen ottaa jos on jo aikaisemmin sairastanut vyöruusun?

Aiemmin sairastettu vyöruusu ei sinänsä ole este rokotteen ottamiselle. Mikäli jo sairastat vyöruusua, rokote ei paranna tautia. Lääkäri voi antaa tästä tarkempaa tietoa.5

Miten rokotteen voi hankkia?

Rokotetta varten tarvitaan lääkäriltä resepti, jonka jälkeen rokotteen voi hankkia apteekista ja varata rokotusajan omalle terveysasemalle.

Yksityisiltä lääkäriklinikoilta rokotteen saa yleensä yhdellä käynnillä.  Rokotusajan voi varata joko netistä tai puhelimitse, ja klinikoilla on usein tavallisimmat rokotteet saatavilla. On kuitenkin hyvä varmistaa etukäteen että kyseistä rokotetta löytyy.

Kuinka moni sairastuu vyöruusuun?

Tietääksemme Suomesta ei ole tarkkaa tutkimustietoa siitä kuinka moni sairastuu vyöruusuun. Kansainvälisissä tutkimuksissa elinikäinen esiintyvyys on vaihdellut 10-30% välillä. Todennäköisyys sairastua kasvaa iän myötä kun kehon puolustusjärjestelmä heikentyy. Yli 80-vuotiasta sen sairastaa arviolta joka toinen.3

Milloin ei voi ottaa rokotetta?

Vyöruusurokotteella, kuten muillakin rokotteilla on vasta-aiheita jolloin ei voi ottaa rokotetta. Vyöruusurokote sisältää eläviä heikennettyjä viruksia ja sen takia se ei sovellu tietyille henkilöille. Vasta-aiheita ovat aiemmin todettu yliherkkyys rokotteen sisältämille aineille, tietyt immuunivajavuustilat, tietyt immunosuppressiiviset hoidot, aktiivinen hoitamaton tuberkuloosi sekä raskaus. Jos suunnittelet rokotteen ottamista keskustele asiasta lääkärin kanssa.5

Kuuluuko rokote kansalliseen rokoteohjelmaan?

Ei kuulu. Vyöruusurokote ei kuulu Suomessa kansalliseen rokoteohjelmaan.

Mikä on vyöruusun & ruusun ero?

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama virustauti, joka on sairastetun vesirokon jälkeen jäänyt piilevänä elimistöön. Noin 95 prosenttia aikuisista on sairastanut vesirokon ja on siksi vyöruusun riskiryhmässä. Ruusu, tai erysipelas, on strepto- tai stafylokokkibakteerista aiheutuva ihon bakteeri-infektio joka saattaa pahimmillaan aiheuttaa jopa verenmyrkytyksen. Koska vyöruusussa ja ruusussa on eri taudinaiheuttajat kyseessä, niin myös hoitomuodot ovat erilaiset. 1,7

 

FI-CIN-00019 01/2020

Kirjaudu ammattilaissivustolle